Saint-Gobain Finland Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser on yksi vastuullisen liiketoiminnan, vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden näkyvimpiä sanansaattajia kiinteistö- ja rakennusalalla. Hersyvän energinen ja innostava ideatykki liikkuu notkeasti niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa, esimerkiksi Green Building Council Finlandin varapuheenjohtajana.
Anne Kaiserin kiinnostus ilmasto- ja vastuullisuusasioihin on virinnyt kahta reittiä. ”Olen aina rakastanut luontoa ja matkustanut eläinten ja luonnon perässä ympäri maailmaa. Yli viiden kilometrin korkuiset vuoretkin on tullut kiivettyä. Nuoruusvuosina sukelsin jopa 52 metrin syvyyteen ilman laitteita. Silloin eivät vielä muovit rajoittaneet näkyvyyttä”.
”Toisaalta asuin viisi vuotta Milanossa ihan kamalan savusumun keskellä. Sitä ennen olin harjoittelijana Saksassa Ruhrin teollisuusalueella. Niihin nähden Suomi edustaa ääripäätä: on luontoa, avaruutta ja tilaa.”
Rakennettu ympäristö on iso osa ongelmaa ja ratkaisua
Kiinteistö- ja rakennusalan kaikilla toimijoilla on Kaiserin mukaan velvollisuus ja mahdollisuus tehdä vähähiilisyydestä merkittävä kilpailutekijä ja vielä enemmänkin.
”Vähähiilisyyden tavoittelu on tosin vielä edelläkävijöiden asiaa, mutta valistuneiden etujoukkojen koko kasvaa vauhdikkaasti. Kiristyvät määräykset pakottavat varsinkin isot toimijat liikkeelle, muut seuraavat väkisinkin perässä. Institutionaaliset sijoittajat ovat heränneet, osin EU:n kannustamina. Esimerkiksi rakennusmateriaaliteollisuudessa vähähiilisyys ei ole enää vain imagotekijä tai kilpailukyvyn osatekijä, vaan selvä kilpailuetu.”
Kaiseria kiehtoo, että vastuullisuuden kenttä on tosi laaja kattaen 360 astetta ihmisoikeuksista toimitusketjuihin. ”Terveys, turvallisuus, taloudellisuus, kestävyys ovat kaikki osa vastuullista toimintaa. Ne menestyvät tulevaisuudessa, jotka saavat parhaiten linkattua vähähiilisyyden vastuullisuuden kokonaispakettiin.”
Tarvitaan yhteistä tahtoa ja tekemistä
Vähähiiliseen rakentamiseen liittyy Kaiserin mukaan paljon isoja lupauksia, mutta sieltä puuttuu uskallusta niiden toteuttamiseen käytännössä.
”Kukaan ei saa yksin aikaan mitään oleellista, vaan on koottava isompi porukka ja mietittävä yhdessä ratkaisuja. Koko arvoketju on saatava mukaan. Tarvitaan myös toimialarajat ylittävää poikkitieteellistä yhteistyötä, avoimuutta ja raakaa tekemistä”, Kaiser korostaa.
”Ja vaikka olisi kuinka vähähiilisiä materiaaleja ja vähähiilistä energiaa, on muistettava myös rakenteellinen energiatehokkuus. Esimerkiksi se miten rakennukset eristetään, vaikuttaa myös käytön aikaiseen energiatehokkuuteen.”
Vähähiilisen rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä ei Kaiserin mukaan saa jäädä odottamaan sitä, mihin asentoon EU:n sääntelykoneisto sattuu 10-15 vuoden sisällä asettumaan. Suomessa pitää ryhtyä muodostamaan kansallista tahtotilaa, esimerkiksi kuten britit ja hollantilaiset ovat tehneet betonin vaihtoehtoisia sideaineita ajatellen.
Puolivillaisista totuuksista läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen
Kaiser kaipaa vähähiilisyyttä koskevaan keskusteluun läpinäkyvyyttä ja medialukutaitoa. Nyt siinä rehottaa liikaa viherpesua ja ilmastoähkyä.
”Erilaiset puolivillaiset totuudet hidastavat pyrkimystä kohti rakentamisen vähähiilisyyttä. Esimerkiksi elinkaarilaskennassa liikutaan usein harmaalla alueella. Vaikka laskentamenetelmät ja -standardit ovat periaatteessa samat, niitä sovelletaan käytännössä vapaasti ja kukin taho pääsee kertomaan oman totuutensa. Tämä johtaa helposti osaoptimointiin, joka ei lopulta hyödytä ketään eikä ainakaan kokonaisuutta. Ja kun tietoja ei haluta jakaa, ei mitään opitakaan.”
”Laskijoiden ja laskelmien tulkitsijoiden pitäisi olla pätevöityneitä ammattilaisia. Inhimilliset tekijät ja intohimot eivät saa ohjata näin tärkeässä asiassa. Eikä lainsäätäjän tehtävä ole nimetä laskentatyökaluja”, Kaiser vaatii.
”Pitää edetä läpinäkyvästi yhdessä sovittujen periaatteiden ja standardien mukaan oli kyse sitten ympäristöselosteista, tuoteratkaisujen tai rakennusten hiilijalanjäljestä. Selkeintä olisi, jos kaikki käyttäisivät virallisia EPD-ympäristöselosteita, jotka on tehty standardien mukaan, julkaistu virallisilla foorumeilla ja ovat kolmannen osapuolen verifioimia.”
Kiertotalouskin etenee verkottumalla
Kiertotalous on Anne Kaiserille sydämen asia. Hän on muun muassa EU-rahoitteisen WOOL2LOOP-kiertotaloushankkeen vetäjä.
”Valitettavaa on se, että myös kiertotalouden rintamalla edetään hyvin tulkinnanvaraisen tiedon varassa. Kukin toimii omalla tavallaan ja tyylillään. Kehittäminen ja keskustelu on sisäänlämpiävää. Tässäkin tarvitaan ryhtiliike: pitää päästä sanoista tekoihin ja ratkomaan yhdessä ongelmia myös kansallisella tasolla.”
Mainio esimerkki aidosta ja spontaanista yhteistyöstä on Kaiserin aloitteesta ja johdolla syntynyt Vähähiilinen lounas -naisverkosto ja LinkedIn-ryhmä. Siihen kuuluu noin 120 naista, joista joka toinen osallistui hävikkiravintola Loopissa tammikuussa 2020 järjestetylle lounaalle. Tarjolla oli kurpitsakeittoa ja salaattibuffet. Alkujuomana oli kaatuneesta rekasta peräisin olevaa siideriä. Kaiser lupaa herättää verkoston henkiin heti pandemian sen salliessa.
JUHA SALMI
Kuvat: Jussi Helttunen
