Veikko Simunaniemen johtama Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Teija Ojankosken luotsaama VAV Asunnot Oy ovat saaneet tämänvuotiset ARA-Asumisen Raivaaja-tunnustukset yhdessä ko. kaupunkien kanssa. Molemmat yhtiöt ovat pitkään olleet edelläkävijöitä asumisen kehittämisessä.
Valtion tukemalla asuntotuotannolla on vahvat 70-vuotiset perinteet. Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla.
Ara(va)-rakentamista koskeva julkinen keskustelu on ollut määrä- ja hintapainotteista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ara-asuntotuotannon rooli monien innovaatioiden mahdollistajana. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä ratkaisuja on kehitetty ja toteutettu paljon ennen kuin ilmastokeskustelusta on tullut valtavirtaa.
Ensimmäiset nollaenergiatalot jo lähes 10 vuotta sitten
Järvenpään Mestariasunnot Oy perustettiin vuonna 1995 fuusioimalla kaikki Järvenpään kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt. Ara-rakentamisen propellipääksi kutsutun Veikko Simunaniemen johdolla yhtiö on panostavat voimakkaasti uusien asumisratkaisujen kehittämiseen.
Vuonna 2011 valmistui Jampan lähiöön Suomen ensimmäinen nollaenergiatalo. ARA:n, Sitran ja Tekesin rahoittamaan kehityshankkeeseen kuului Kuopion opiskelija-asuntojen samankaltainen ja -aikainen talo Kuopiossa. Tontilla aiemmin ollut pesubetonitalo purettiin ja kaavamuutos mahdollisti reippaasti lisää rakennustehokkuutta.
Jampankaaren palvelupihalla Järvenpäässä on taklattu sekä ilmastonmuutoksen että ikääntymisen haasteita.
Nykyisin nollaenergiatalo on osa Jampankaaren palvelupiha -kokonaisuutta, jonka neljässä rakennuksessa on tarjolla ympärivuorokautista hoivaa ikäihmisille sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille.
Mestariasuntojen innovaatiot eivät ole jääneet yhteen kohteeseen. Esimerkiksi vuonna 2016 valmistunut Auerkulman luhtitalo on ensimmäinen rakennus Suomessa, jolle on myönnetty Joutsenmerkki. Mestaritorppa on puolestaan valittu Suomen ilmastoystävällisimmäksi betonikerrostaloksi.
Energiatehokkuusrakentaminen vauhdittaa rakennusalan uudistumista
”Rakennusalalle tarvitaan uusia ajatuksia tehdä asiat paremmin. Energiatehokkuusrakentaminen tuo näitä edellytyksiä tullessaan ja sitä kautta kehittyy koko rakennusala”, Simunaniemi korostaa.
Panostukset energia- ja ekotehokkuuteen näkyvät Mestariasuntojen koko kiinteistökannassa. Niissä on energiankulutus alentunut kymmenessä vuodessa 30 prosenttia.
”Uudisrakentaminen on siihen vaikuttanut merkittävästi, mutta myös vanhan rakennuskannan ylläpidossa on otettu esimerkiksi lämpötiloja säätelevä tekoäly käyttöön”, Simunaniemi toteaa.
Mestariasuntojen innovaatiovalikoimaan kuuluvat myös kerrostalon korottaminen yhdellä lisäkerroksella sekä kumppanuusmallin kehittäminen ja soveltaminen asuntorakentamiseen.
Haarajoen Pesäkuusenkadulle toteutettiin puolestaan omakotialue niin, että joka yö alueelle tupsahti uusi Teijotalojen toimittama siirrettävä omakotitalo.
Asunto-osuuskunta-asumiseen Mestariasunnot on kehittänyt oman vuokratalolähtöisen mallinsa, johon perustuvan ensimmäisen kohteen ennakkomarkkinointi on käynnissä.
Katso tuottamamme ARA-video Järvenpään Mestariasunnoista!
VAV Asuntojen kaikki uudet kohteet Joutsenmerkki-tasoisia
Joka kymmenes vantaalainen asuu VAV Asunnot Oy:n asunnoissa, joita noin 11 000 230 eri kohteessa. Elinkaariajattelu ja vastuu ympäristöstä ovat jo pitkään olleet keskeisiä ajatuksia niiden rakentamisessa, korjaamisessa ja ylläpidossa.
”Energiatehokkuuteen keskittyneitä kehittäjiä on tällä alalla useita, mutta me olemme ottaneet vähän laajemman, aina kemikaaliturvallisuuteen ulottuvan ympäristönäkökulman. Tässä meillä on ollut hyvät kumppanit mukana”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
Esimerkiksi Vantaan asuntomessuille vuonna 2015 syntyi Opaali-kohde, jossa tutkittiin uusio- ja kierrätysmateriaaleja kerrostalorakentamisessa. Toisessa niinikään Kivistössä toteutetussa kohteessa tutkittiin, miten sen elinkaaren aikaiset kustannukset saadaan pidettyä mahdollisimman hallittuina ja materiaalivalinnat mahdollisimman kestävinä jo heti suunnittelusta lähtien.
”Siitä sitten poiki tämä Hakunilaan vuonna 2018 yhdessä NCC:n kanssa toteutettu Joutsenmerkki-kohde. Se onnistui niin hyvin, että meidän hallitus on päättänyt kaikkien uusien hankkeiden toteuttamisesta Joutsenmerkki-tasoisina”, Ojankoski toteaa.
Purkava lisärakentaminen työkalu alueiden uudistumiseen
Yhtiön kiinteistöpäällikön Jukka Aallon mukaan yhtiö käyttää vuosittain kiinteistökantansa ylläpitokorjauksiin noin 10 miljoonaa ja perusteellisempiin PTS-korjauksiin 12,5 miljoonaa euroa. Ainakin tähän asti kaikki korjaukset on tehty tulorahoituksella. Kiinteistökannan vanhetessa korjauksia jouduttaneen myös lainoittamaan.
Kiinteistöjen ikääntyessä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tulee myös purkava lisärakentaminen. Siitä VAV Asunnoilla on kokemusta mm. Mikkolassa, jossa puretun huonokuntoisen kohteen tilalle kaavoitettiin ja toteutettiin uudisrakentamista. Asuntojen hallintamuotojakaumaa on samalla monipuolistettu myymällä tontteja asumisoikeusasuntojen tuotantoon.
Myyrmäessä oleva ns. Sporttikortteli on tarkoitus uudistaa perinpohjaisesti. Tarkoitus on purkaa seitsemän vanhaa aravakerrostaloa ja rakentaa tilalle uusia opiskelija- ja vuokra-asuntoja sekä kaupungin päiväkoti. Alueen uudistamista koskeva suunnittelukilpailu järjestetään piakkoin”, Teija Ojankoski kertoo.
Katso tuottamamme videot VAV Asunnoista!
