Kirjoitimme Rakennuslehden Vaikuttaja-sarjaan jutun Ilkka Romosta, joka on ollut koko yli 30-vuotisen työuransa rakentamisen kehitystoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen hahmo etenkin tietomallintamisen juurruttamisessa suomalaiseen rakentamiseen. Nykyisin Romo vastaa Skanskassa laadun ja tuottavuuden kehittämisestä.
”Laadun tekemiseksi yrityksissä tarvitaan iso asennemuutos. Laatu on nostettava yhtä tärkeäksi arvoksi kuin esimerkiksi työturvallisuus. Laatutavoitteiden saavuttamisesta pitää palkita siinä kuin budjetissa tai aikataulussa pysymisestä”, Rakentamisen Laatu RALA ry:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Romo vaatii.
Romon johdolla Rakennusteollisuus RT toteutti 2000-luvun alussa tutkimus- ja kehityshankkeen ProIT – tuotemallitieto rakennusprosessissa. Sitä edeltänyt Tekesin Vera-ohjelma oli luonut vahvan perustan tietomallintamisen edistämiselle Suomessa, mutta Pro IT -hankkeen myötä mallintaminen lähti toden teolla vauhtiin.
Suomesta tietomallintamisen globaali kärkimaa
Vuonna 2006 Romo siirtyi Skanskaan juurruttamaan tietomalliosaamista käytännön rakentamiseen. Hänen vastuulleen tuli tietomallintamisen kehittäminen Skanskan pohjoismaisissa yksiköissä. Pian hän sai johdettavakseen koko globaalisti toimivan Skanskan tietomallintamisen osaamiskeskuksen, joka perustettiin Suomeen.
”Tietomallinnuksen käyttöönotossa suunnittelussa ja työmailla oli alussa omat haasteensa. Se tapahtui puolipakottamalla, kun linjaorganisaatio harasi aluksi vastaan. Mallintaminen nähtiin hankalana ja kalliina. Osaajapulaakin päiviteltiin.”
Tilanne on nyt ihan toinen. Romon mukaan mallintaminen on ollut jo viitisen vuotta itsestään selvyys kaikissa vähänkin isommissa hankkeissa. Hän arvioi, että mallintamista hyödynnetään nykyisin rakennushankkeissamme 70-80-prosenttisesti.
”Tuottavuusnäkökulmasta suurin hyöty mallintamisesta on ollut infrarakentamisessa. Esimerkiksi koneohjaus on mullistanut tekemisen, kun ei enää tarvitse käydä paikan päällä mittailemassa, näkee reaaliaikaisesti missä koneet liikkuvat ja miten työt etenevät.”
Talonrakentamisessa ei ole Romon mukaan saavutettu vastaavaa tuottavuusloikkaa, vaikka mallintaminen sinänsä tukee prosessien kehittämistä tuomalla niihin läpinäkyvyyttä. Suunnitteluvirheitä on saatu karsittua ja aikataulut pitävät paremmin paikkansa. Mallipohjainen automaatio on kuitenkin edennyt hitaasti ja mallien yhteen sovittamisessa riittää koordinoitavaa.
Tuotetiedon sähköistäminen vauhdittaa digiloikkaa
”Se että tieto kulkisi aidosti tasalaatuisena toteumamalliin asti on iso haaste koko alan kannalta. Meillä on vielä matkaa siihen, että rakennuksesta voidaan sen valmistuttua luovuttaa digitaalinen kaksonen rakennuksen ylläpidon ja koko elinkaaren tarpeisiin.”
”Tavoitteena on, että ajan mittaan kaikki tuotetiedot löytyvät tietokannasta koodin avulla ja niitä voidaan ruveta yhdistelemään eri tietomalleihin. Tällöin prosessien hallinta työmailla paranee ratkaisevasti ja tuottavuus kohenee”, Romo uskoo.
Teksti: JUHA SALMI
Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Rakennuslehden tilaajille tarkoitettu juttu on luettavissa täältä!
