YIT:ssä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen on ehkä verkottunein henkilö kiinteistö- ja rakentamisalalla. Hän tuntee läpikotaisin niin yrityselämän, julkishallinnon kuin poliittisten päättäjien toimintatavat. Lukeneisuutensa ansioista hän sukkuloi sujuvasti myös tiedemaailmassa ja akateemisissa piireissä.
Suomalaista kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua on Juha Kostiaisen mukaan ohjannut paljolti se, miten ihmiset ja tavarat pääsevät liikkumaan paikasta toiseen.
”Olemme vähitellen pyristelemässä irti autoiluun perustuvasta suunnittelufilosofiasta. Alamme vihdoin ymmärtää kävely- ja pyöräily-ympäristöjen merkityksen. Joukkoliikennettä kehitetään raitiovaunujen avulla isoissa kaupungeissa. Liikenteen automatisaatio etenee ja uudenlaisia palvelumalleja kehitetään.”
Funktionaalisesta kaupunkisuunnittelusta vartin kaupunkeihin
Kostiainen kuuluu ”vartin kaupungin” kannattajiin ja sanansaattajiin. Kyseessä on vastakohta perinteiselle funktionaaliselle kaupunkisuunnittelulle, jossa yhteiskunnan eri toiminnot – asuminen, työ, palvelut – pyrittiin eriyttämään eri alueille.
”Vartin kaupungin – tai pehmeän kaupungin, kuten professori David Sim on kuvannut – ominaispiirteitä ovat hyvä saavutettavuus, palvelujen runsaus ja monipuolisuus, inhimillinen mittakaava, toimivat kävely- ja pyöräily-ympäristöt, sujuvat joukkoliikenteen vaihdot, monimuotoisuus jopa talotasolla”, Nokkela kaupunki -blogia aktiivisesti päivittävä Kostiainen toteaa.
Korona-aika on tuonut kaupunkikehittämistä koskevaan keskusteluun uusia sävyjä. On jopa ehditty ennustamaan muuttovirtojen kääntymistä kaupungeista maaseuduille. Mökkikauppa on kiistatta lisääntynyt, mutta asuntokauppa jatkuu kasvukeskuksissa ennätysvilkkaana.
”Vuosi on ehdottomasti liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä kaupungistumisen megatrendin taittumisesta. En usko, että kaupungistumisen vuosituhantinen kasvu yhtäkkiä tukahtuisi”, Kostiainen toteaa. ”Kaupunkien kehittymistä vauhdittavat jatkossakin talouden rakennemuutokset lisääntyvine palveluineen, ihmisten halu etsiä kaupungeista parempaa elämää ja se, että kaupungit kilpailevat vetovoimaisuudellaan.”
Mikromonipaikkaisuus yleistyy ja muuntojoustavuus korostuu
Korona on tuonut mukanaan lisääntyneen etätyön vauhdittaman monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden ajatuksen. Kostiainen Sanna-vaimoineen tekee itsekin aika ajoin etätöitä Tammelan Susikkaan kylässä olevalta mökiltään käsin.
YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen
”En kuitenkaan usko, että yhdestä paikasta tehtävästä etätyöstä tulee pitemmän päälle valtavirtaa. On paljon tärkeitä ammatteja, joissa etätyö ei ole mahdollista. Myös lasten harrastuspaikkoja on mahdoton hajauttaa järkevästi eri puolille Suomea.”
”Sen sijaan on todennäköistä, että mikromonipaikkaisuus yleistyy. Työtehtävä määrittelee jatkossa työympäristön eikä toisinpäin. Voidaan olla päivä-pari kotona, voidaan olla toimistolla, asiakkaalla, hubissa, kahvilassa. Työstä tulee tätä kautta tavallaan huokoisempaa.”
Kostiainen mukaan Hub & Club -tyyppisten toimitilojen verkosto voi koostua monista erilaisista toimipisteistä. Jotkut voivat keskittyä ryhmätiloihin, toiset taas yksilöllisempään työskentelyyn. Niitä voi olla useita lähempänä asuinpaikkaa eikä ihmisten tarvitse tulla aina samaan paikkaan.
”Toimitilojen fyysinen ja henkinen vetovoima joutuu ylipäätään kovemmalle koetukselle – kuten myös se, miten tilat tukevat hiljaisen tiedon ja innovaatioiden syntymistä.”
”Myös asuntosuunnittelussa korostuu muuntojoustavuus entistä enemmän. Eri asia on, ovatko asukkaat valmiita maksamaan lisähuoneista ja -tiloista tuhansia euroja per neliö työnantajia varten.”
Rakentajat mukaan onnellisuustutkimuksiin?
Vahvan koulutustaustansa ansiosta Kostiaisella on ollut tärkeä rooli kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Hän oli avainasemassa muun muassa siinä, että rakennettu ympäristö sai aikanaan oman huippuosaamisen keskittymänsä – vastoin monia arvovaltaisiakin odotuksia.
”Julkisten innovaatiorahoittajien on ollut vaikea ymmärtää alamme kehitystoiminnan ominaispiirteitä. Meidän kaltaisella toimijalla tuotekehitys tarkoittaa hankekehitystä. Emme lähtökohtaisesti kehitä uutta teknologiaa, vaan kokoamme yhteen erilaisia teknologisia ratkaisuja. Tästä huolimatta esimerkiksi Triplassa suunniteltiin uusia ratkaisuja yli kymmenellä miljoonalla eurolla”.
”Jatkossa tulee tehdä enemmän kiinteistökehitykseen ja kaupunkitalouteen liittyvää tutkimusta. Myös tuotantoprosessin digitalisointi tarjoaa monia kiinnostavia tutkimus- ja kehityskohteita. Meidän pitäisi olla enemmän mukana myös poikkitieteellisessä käyttäjä- ja kuluttajatutkimuksessa – loppukäyttäjien ajatus- ja toimintamalleja sekä onnellisuuden juurisyitä analysoimassa”, Kostiainen visioi.
JUHA SALMI
Kuvat: Jussi Helttunen
