Rakennusteollisuus RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro on koko rakennusalan viestinnän avainhahmo. Hän jos kukaan kantaa harteillaan rakentamisen mainetta, jossa ei ole kehumista. Välillä mainetyö turhauttaa, koska mainetta nakertavia asenteita on vaikea muuttaa. Sekään ei lannista tarmokasta tahtonaista.

Rakennusalan ja sen toimijoiden mainetta on tutkittu usein ja monin tavoin. Esimerkiksi vuonna 2007 tehdyn kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisen mainetutkimuksen mukaan alan huono maine kiteytyi kolmeen tekijään: hämäräyrittäjät tekevät huonoa laatua ylihintaan.

T-Median vuosina 2017 ja 2019 tekemien Luottamus ja maine -tutkimusten mukaan alan maine varsinkin suuren yleisön keskuudessa on pysynyt huonona. Heikkoudet liittyvät lähinnä vastuullisuuteen sekä tuotteiden ja palvelun laatuun. Huonoimman arvosanan ala saa avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Mielikuvaa heikentää julkisen keskustelun jumiutuminen alan negatiivisiin ilmiöihin ja tapauksiin.

”Maine pitää ansaita, mutta se on ansaittua huonompi”

”Mielestäni vastuullisuus on rakennusalan maineen kriittisin osa, joka on muuttumassa kilpailutekijästä hygieniatekijäksi. Sen tulee olla kunnossa, jotta toiminnallamme on oikeutus. Se vaikuttaa rahoitukseen, asiakkaiden hankinta- ja valintakriteereihin ja sääntelymekanismeihin. Mitä huonompi käsitys meistä on, sitä enemmän meidän tekemisiimme halutaan puuttua”, Merja Vuoripuro toteaa.

Vuoripuron mielestä rakennusalan huonoon maineeseen on selkeät juurisyyt, mutta se ei täysin vastaa todellisuutta. Kuilu mielikuvien ja reaalimaailman välillä on kasvanut kohtuuttoman suureksi.

”On harmillista, että alan toiminnassa tapahtuneet edistysaskeleet eivät näy maineessa. Olemme olleet monin tavoin aktiivisia ja oma-aloitteisia esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa. Työturvallisuuskin on kohentunut merkittävästi.”

”Yrityksissä ja yli 10 vuotta kestäneessä Laatupolku-hankkeessamme on tehty systemaattista ja monipuolista työtä laadun ja asiakaskokemusten parantamiseksi. Laadun rakentaja -kilpailujen avulla olemme tuoneet esille osaajia, joille hyvän laadun tekeminen on ylpeyden aihe ja kunnia-asia.”

Rakennusalan positiivisen kehityksen huomionarvoa syö se, että alan toimijat tekevät Vuoripuron mukaan toistuvasti omia maaleja.

”Annamme itse turhaan sytykkeitä kielteiseen julkisuuteen. Tämän takia otsikoihin nousevat laatuvirheet ja huonot palvelukokemukset, sopimusriidat, aikataulu- ja kustannusylitykset, ulkomaisen työvoiman työehdot, kartelli- ja korruptio-oikeudenkäynnit, koronatartunnat jne”.

”Maineen parantaminen edellyttää tekoja ja viestintää”

”Kun maine on huono, jokaista kielteistä kokemusta tai uutista kohden tarvittaisiin viisi hyvää, jotta mielikuvat alkaisivat muuttua myönteisemmiksi. Maineen rakentamisen kannalta olemme valitettavasti koko ajan takamatkalla”, Vuoripuro harmittelee.

”Meidän on syytä katsoa peiliin myös viestinnän näkökulmasta. Emme ole osanneet kertoa oikealla tavalla siitä, mitä ja miten teemme ja keitä olemme.

Rakennusalan maineen parantamiseen ei ole Vuoripuron mukaan oikotietä. ”Tarvitaan tekoja ja viestintää – nimenomaan tässä järjestyksessä. On tehtävä oikeita asioita oikein ja kerrottava niistä ymmärrettävästi ja uskottavasti. Ja sellaisella tavalla, joka  todella puhuttelee kohderyhmiämme.”

”Alan maineen parantaminen on ennen kaikkea joukkuelaji. Se kuuluu kaikille, parempi maine hyödyttää jokaista. Maine – hyvä tai huono – syntyy joka tapauksessa, joten kannattaa itse vaikuttaa siihen, millaiseksi se kehkeytyy. Yhdessä kehittäminen ja viestiminen kumuloituu ja lisää vaikuttavuutta.”

Rakennusalan mainetyöhön liittyy monia ulkoiseen toimintaympäristöön liittyviä haasteita. ”Yhteiskunnan medioitumisen myötä asioita yliyksinkertaistetaan ja kärjistetään. Epäonnistumiset korostuvat ja huonot uutiset raflaavine klikkiotsikoineen ovat medioille  ja somekansalleraadollisen tervetulleita”, Vuoripuro toteaa.

Mainetalkoissa eivät sprintterit pärjää

”Maineen ja yhteiskuntasuhteiden rakentaminen ei ole myöskään maraton, vaan ultramatka: Se on johdonmukaista ja pitkäjänteistä puurtamista, jossa sprintterit eivät pärjää. Jokainen pienikin askel eteenpäin vie kohti päämäärää”, Vuoripuro korostaa.

Hän muistuttaa siitä, että mainetalkoissa myös omanarvontunto on tärkeä. Jos ei arvosta itse itseään, sitä ei tee kukaan muukaan. Henkilöstötyytyväisyys ja työnantajakuva ovat tärkeitä sekä maineen että alan vetovoiman vuoksi.

Rakennusteollisuus RT on yhdessä jäsenyritystensä kanssa käynnistänyt mainetalkoot 2019. Tavoitteena on nostaa toimialan maine suuren yleisön keskuudessa ensin heikolta tasolta kohtalaiselle tasolle. Keinoja ovat esimerkiksi mediaviestintä, somekampanjat, podcastit ym. keinot, jotka eivät ole tähän asti olleet yhtä aktiivisesti käytössä alan viestinnässä.

”Tarkoitus on puhutella ihmisiä faktojen lisäksi tunnetasolla, tarinoiden ja eläytymisen avulla. Pyrkimys on myös laittaa entistä enemmän persoonat peliin ja antaa alalle luottamusta herättävät kasvot. Alan viestinnässä tähtäimessä ei ole niinkään kuntokuuri, vaan elämäntapamuutos”, Vuoripuro kiteyttää.

JUHA SALMI

Kuvat: Jussi Helttunen

Lue koko juttu Rakennuslehdestä

 

Share This