Kaupungistuminen. Digitalisaatio. Ilmastonmuutos. Nämä tutut megatrendit raamittavat rakentamisen tulevaisuutta jatkossakin, arvioi FinnBuild 2022 -messuilla esiintynyt yritysjohtajapaneeli.
Tuttujen megatrendien rinnalle on noussut rytinällä Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi kaikkine ilmiöineen. Pula energiasta ei hetkessä hellitä. Rajusti kallistuva energia on keskeinen inflaatioajuri vuodesta toiseen, ehkä jopa vuosikymmeniä.
Panelistit toisaalta korostivat, että energiamurros vauhdittaa vihreätä siirtymää, joka tuo rakennusalalle hurjasti uusia energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä investointeja ja kasvumahdollisuuksia.
Lähitulevaisuus täynnä kysymysmerkkejä
Rakentamisen tulevaisuuskuva osoittautui moni-ilmeiseksi riippuen siitä, kuinka kauas tulevaisuuteen kurkotetaan. Lyhyellä tähtäimellä ei hyvältä näytä. Suhdannekuva on poikkeuksellisen samea.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kriisiyttänyt Euroopan turvallisuuden ja talouden. Korot nousevat, inflaatio kiihtyy, energia kallistuu hurjaa tahtia. Paitsi energia myös ruoka ja usko huomiseen uhkaavat loppua. Monista rakennusmateriaaleista ja -komponenteista on ollut kova pula jo pidempään.
Kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on historiallisissa pohjalukemissa. Asuntosijoittamisen kupla on puhjennut ja asuntotuotanto hiipuu ainakin talven yli.
Rakentamisen tulevaisuutta puntaroivaan paneeliin osallistuivat Lujabetonin Mikko Isotalo, Rambollin Maija Jokela, Quattro Mikenti Groupin Kimmo Liukkonen ja SRV:n Saku Sipola. Paneelin juonsi Juha Salmi Suomen Asuntotietokeskuksesta.
Päättäväisesti irti Venäjä-riippuvuudesta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on väistämättä vaikuttanut panelistien johtamien yritysten liiketoimintaan ja strategisiin linjauksiin. Irrottautuminen Venäjän markkinoilta on sujunut vaihtelevasti.
SRV:llä on Venäjällä vielä osaomistuksessa kolme liikekeskuksesta, joita se yrittää myydä koko ajan pois. ”Rakentamista meillä ei ole ollut Venäjällä pitkään aikaan”, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola totesi.
Quattro Mikenti myi jo vuonna 2019 Venäjä-bisneksensä paikalliselle johdolle. Lujabetoni aloitti exit-prosessinsa jo 2018, kaupat tehtiin 2021 ja viimeinen maksuerä saatiin 25.2.2022, siis Venäjän hyökkäyksen alkamista seuraavana päivänä.
”Ajoituksessa oli häkellyttävää onnea, mutta kyllä me hyvissä ajoin näimme, että Venäjä muuttuu kestämättömäksi paikaksi operoida”, Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo kertoi.
Rambollilla venäläisten asiakkuuksien rooli on ollut marginaalinen. Sodan alkuvaiheessa huolta aiheutti Ramboll Suomi Oy:n toimitusjohtajan Maija Jokelan mukaan se, ryhtyvätkö kansainväliset investorit pitämään Suomea sijaintinsa takia geopoliittisena riskimaana. Niin ei ole ainakaan toistaiseksi käynyt. Jatkosta ei tiedä kukaan.
Kaupungistuminen katkolla?
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tuttujen megatrendien ei uskottu hevin kääntyvän pidemmällä tähtäimellä. He korostivat kuitenkin herkkyyttä tarkastella ennakkoluulottomasti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Toimintatapoihin ja jopa arvoihin kohdistuu merkittäviä muutospaineita.
Korona-aikana maan sisäinen muuttoliike on saanut uusia suuntia, kun väkeä on virrannut varsinkin pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja muihin kasvukeskuksiin eri puolilla Suomea. Moni ryntäsi tekemään etätöitä joko kesämökeille tai vanhoihin omakotitaloihin, joiden kauppa oli pari vuotta tosi vilkasta. Energiakriisi saattaa tosin katkaista tämän trendin alkuunsa.
Rambollin Maija Jokela toivoo, että asuntosijoitus-, mökki- ja omakotibuumien jälkeen tulisi elämisen laadun buumi: ”Mietittäisiin sitä, mikä on minulle välttämätöntä, ja miten se tehdään maapallon kannalta kestävästi.”
”En usko, että me palaamme maaseudulle pienviljelijöiksi. Jos kuitenkin noin 40 prosenttia ihmisistä voi jatkossa tehdä työtään paikkariippumattomasti, tällä on vaikutuksensa työ- ja asuntomarkkinoihin”, Saku Sipola totesi.
”Koronan myötä monet heräsivät miettimään omia arvojaan. Kuinka paljon haluamme käyttää aikaamme työhön ja työmatkoihin ja kuinka paljon muuhun elämään. Tämä asettaa paitsi toimitiloille myös työnantajille ihan uudenlaisia vaatimuksia”, Ramboll Suomi Oy:n toimitusjohtaja Maija Jokela sanoi.
Korona kiihdytti digitalisaatiota
Koronan myötä työelämä digitalisoitui muutamassa viikossa enemmän kuin vuosikymmeniin. Teams- ym. sovellukset karsivat tarpeetonta matkustamista kokouspaikoista toisiin.
”Sitä kautta tietty reaaliaikainen verkottuminen helpottui rakennushankkeiden osapuolten kesken, mutta eihän niillä välineillä innovoida, kehitetä eivätkä ne korvaa ihmisten kasvokkain tapaamista”, Quattro Mikenti Groupin toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen totesi.
Hän korosti tietomallintamisen mahdollistamien digitaalisten kaksosten merkitystä rakennushankkeiden sujuvuuden ja hankkeiden osapuolten tiedonkulun kannalta. Oleellinen, vielä paljolti ratkaisematon haaste on, mitä tietomallille tapahtuu rakentamisen loppuvaiheessa ja senkin jälkeen. Miten tieto dokumentoidaan ja siirtyy tuleville käyttäjille?
Energiamurroksesta uusi megatrendi ilmastonmuutoksen rinnalle
Ilmastonmuutoksen megatrendi on ja pysyy. Se on saanut kuitenkin yhä uusia ja syvempiä ulottuvuuksia, kun perinteisen energiatehokkuusnäkökulman rinnalle ovat nousseet luonnon monimuotoisuus ja luontokato, kiertotalous ja vastuullisuus kaikissa muodoissaan.
Lujabetonin Mikko Isotalo uskoo, että vihreän siirtymän investoinnit kannattelevat rakennusalaa seuraavat vuosikymmenet.
Mikko Isotalo nosti tuttujen megatrendien rinnalle energian, sen hinnan ja riittävyyden. ”Se on seuraavat 5-10 vuotta keskeinen inflaatioajuri. Pula energiasta ei hevin helpota. Se on koko taloutta pitkään kuristava boakäärme. Se pakottaa muuttamaan elämäntapoja ja työaikoja, esimerkiksi teollisuudessa siirrytään yötyöhön.”
”Meillä aloitettiin nopeasti energian säästötoimet tehtaissa. Varsinkin vanhemmissa tehtaissa säästettävää löytyi helposti. Suomessa energia on ylipäätään ollut liian halpaa, jotta sen säästämiseen olisi kunnolla panostettu”, Isotalo sanoi.
SRV:n työmaillakin on ryhdytty jämäkästi leikkaamaan sähkönkäyttöä työmailla. ”Kun päätimme tehdä työmaistamme päästöttömiä, jotkut vähättelivät sen merkitystä isossa kuvassa. Jos kuitenkin jokainen saa leikattua sähkönkulutustaan tai päästöjään 50 prosenttia tai enemmänkin, niin kyllä sillä on valtava vaikutus Suomen sähkönjakelun pystyssä pysymiseen”, Sipola totesi.
Korjausrakentaminen avainasemassa ilmastotalkoissa
Panelistit otaksuivat, että akuutin sähkö- ja energiakriisin myötä kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista voidaan ehkä joutua hetkeksi tinkimään. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan taistelu on kuitenkin kestävyyslaji, johon pitää koko ajan panostaa.
Sipolan ja Liukkosen mukaan keskeiset paineet ympäristövastuullisuuteen tulevat rahoittajilta ja sijoittajilta. Ne ajavat panelistien mielestä kestävää kehitystä jopa innokkaammin kuin esimerkiksi rakentamis- ja kaavoitusmääräykset edellyttävät.
SRV:n Saku Sipolan mielestä suurin, jopa sääntelyäkin voimakkaampi paine ympäristövastuulliseen toimintaan tulee nykyisin sijoittajilta ja rahoittajilta. ”Se on iso asia oivallettavaksi.”
Mikko Isotalo uskoo, että vihreän siirtymän investoinnit kannattelevat rakennusalaa seuraavat vuosikymmenet. Se tarkoittaa kotitalouksien, taloyhtiöiden ja muiden kiinteistöjen energiaremontteja, uutta talotekniikkaa, uusia energialaitoksia, niin tuulivoimaa kuin vetylaitoksiakin.
Maija Jokela korosti tarvetta arvioida yhä kriittisemmin sitä, missä määrin saa rakentaa uutta ja milloin pitää korjata vanhaa. Olemassa olevien rakenteiden tehokkaampi ja kattavampi kierrätys on joka tapauksessa välttämätöntä.
”Pääkaupunkiseudulla on tyhjillään noin seitsemän miljoonaa neliötä toimistotilaa. Se, että kaavat ja niiden tulkinnat eivät salli tilojen käyttämistä johonkin muuhun tarkoitukseen, on järkyttävää luonnonvarojen väärinkäyttöä”, Sipola puolestaan totesi.
Liukkonen korosti korjausrakentamisen merkitystä rakennuskannan energiatehokkuuden ja -viisauden parantamisessa. ”Kun olemassa oleviin rakennuksiin hankitaan uusia ilmanvaihtokoneita, uusia sähköjärjestelmiä, kylmälaitteita ja lämpöpumppuja, ne ovat paljon tehokkaampia kuin vanhat. Haasteena vanhoissa rakennuksissa on erilaisten taloteknisten järjestelmien keskinäinen kommunikointi ja käyttäjäystävällisyys.”
Kumppanuuksilla ja alliansseilla tuottavuusloikkaan
Rakentamisen tuottavuuskehitys on vuosikymmenestä toiseen ollut vaatimatonta verrattuna moniin muihin aloihin. Sen on sanottu muistuttavan kuolleen miehen aivokäyrää. Totta vai tarua, mutta paljon parannettavaa riittää.
QMG:n Kimmo Liukkonen korostaa, että yhteistyön lisääminen rakentamisen koko tuotantoketjussa on välttämätöntä. ”Digitalisaation mahdollistama läpinäkyvä ja reaaliaikainen tiedonsiirto antaa siihen hyvät mahdollisuudet.”
Kaivatun tuottavuusloikan esteenä on panelistien mukaan rakennusalan ylikorostunut projektiluonteisuus. Vakiointi on vaatimatonta ja standardointi melkein kirosana varsinkin kaavoituksen yhteydessä. Digitalisaatio luo edellytyksiä teollisempaan tuotantoon, mutta rakentaminen pysyy työmaavaltaisena.
”Kyllähän me organisoidumme lähes joka hankkeeseen eri tiimeillä, oli kyseessä sitten suunnittelijakombinaatio, työmaaorganisaatio tai niiden kumppaniverkostot. Hyvin harvoin teemme samalla tiimillä useita hankkeita”, Saku Sipola sanoi.
Myös hankkeiden johtamisessa on omat ongelmansa. ”Meidän on annettava enemmän vastuuta itseohjautuville tiimeille, kaikenlaisesta mikromanageerauksesta on päästävä eroon”, Kimmo Liukkonen vaati.
Maija Jokelan mielestä rakennusalalla tulee sitoutua yhteistyön ja kumppanuuksien kasvattamiseen. Isoista allianssihankkeista saadut kokemukset ovat tässä mielessä rohkaisevia, mutta yhteistyöhakuista allianssihenkeä olisi saatava puhallettua arkipäiväisempiinkin hankkeisiin.
Osaoptimoinnit, vähemmillä tunneilla ja halvimmilla hinnoilla kilpailuttaminen kuuluvat Jokelan mukaan niinikään rakentamisen helmasynteihin. Niistä on päästävä eroon, muuten painimme samojen tuottavuushaasteiden kanssa seuraavatkin 50 vuotta.
Teksti: JUHA SALMI
Kuvat: ILARI LAINE
