Pekka Metsi on talotekniikka-alan keskeisiä vaikuttajia, niin alan johtavan asiantuntijaorganisaation vetäjänä kuin taustavaikuttajana monilla foorumeilla. Moderni yritysjohtaja, joka antaa alaisilleen vapauksia ja vastuuta kasvuhakuisessa Granlund-konsernissa. Metsin henkilökuva ja ajatuksia talotekniikan uudistamistarpeista sisältyvät Rakennuslehden Vaikuttaja-artikkeliin, josta julkaisemme ohessa otteita.
Talotekniikan merkitys on Pekka Metsin mukaan kasvanut varsinkin ilmastonmuutoksen, energiatehokkuuden ja sisäilmahaasteiden myötä. Se on avainasemassa myös tilojen toimivuuden kannalta.
Alan arvostus ei ole Metsin mukaan kuitenkaan kohonnut samassa suhteessa. Siitä kertoo karua kieltään yhä yleisessä käytössä oleva ”alistettu sivu-urakka” -asema rakentamisen arvoketjussa.
Alistetusta sivu-urakoitsijasta talotekniikan pääurakoitsijaksi?
Talotekniikka on hajautunut kymmeniin, jopa satoihin toimittajiin. Siitä on vaikea saada toimivaa ja integroitua kokonaisuutta, jossa asiat tehtäisiin systemaattisessa ja optimaalisessa järjestyksessä.
”Olemme olleet jollain tavalla mukana mm. Eastonissa, Triplassa ja Redissä. Niissä oli avajaispäivään mennessä tehty talotekniikan toimintakokeita keskimäärin vain 30 prosenttia. Lopussa oli älytön hässäkkä, kuten valitettavan monissa muissakin hankkeissa. Ja kiire näkyy tietysti kustannuksissa ja kannattavuudessa”,
Talotekniikan hankinta- ja toteutusmallit kaipaavatkin Metsin mukaan railakasta uudistamista. ”Olisi hyvä, jossa hankkeissa olisi talotekninen pääurakoitsija suhteellisen tasavahvana osapuolena varsinaisen pääurakoitsijan kanssa. Lisäksi täytyy katsoa enemmän koko elinkaarta eikä pelkästään hankintahintaa – paljonko ja miten energiaa kuluu elinkaaren aikana, kuinka paljon ja millaisia huoltotoimia eri vaiheissa tarvitaan. ”
Sisäilma on isäntä, energiatehokkuus hyvä renki
Energiatehokkuudella ja sisäilmalla on Metsin mukaan kohtalonyhteys toisiinsa. ”Talotekniikkaa ei kuitenkaan tehdä siksi, että kiinteistö olisi maailman energiatehokkain, vaan sisäolosuhteita on aina priorisoitava. Tämä korostuu varsinkin sairaaloissa, joissa sisäilmaongelmat ovat keskeinen huoli verrattuna energiatehokkuuteen.”
Energiatehokkuuden parantamisessa määräykset asettavat Metsin mukaan minimitason. Lämpöpumpputeknologia on avannut uusia mahdollisuuksia, kun investointien takaisinmaksuajat on saatu puristettua muutamiin vuosiin.
”Rima on korkeammalla, kun puhutaan hiilineutraalisuudesta. Mitä vähemmän teet päästöjä pienentäviä toimenpiteitä, sitä enemmän sinun pitää rahalla kompensoida.”
Granlund on työntekijöidensä omistama yritys
Vuonna 1960 perustettu Granlund on neljässä vuosikymmenessä kasvanut vauhdikkaasti yhdeksi rakennus- ja kiinteistöalan johtavaksi asiantuntijakonserniksi. Kasvu on ollut sekä orgaanista että yritysostojen vauhdittamaa. Metsi on johtanut yritystä vuodesta 2010 lähtien.
Yhtiön yli 1000 asiantuntijan keskeisiä osaamisalueita ovat talotekniikkasuunnittelu, kiinteistö-, energia- ja ympäristökonsultointi, ohjelmistot sekä korjausrakentaminen. Granlundilla on 13 tytäryhtiötä eri puolilla Suomea. Granlundin hiljattain linjatun uuden strategian tavoitteena on kaksinkertaistaa yhtiön liikevaihto nykyisestä noin 100 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä.
Yhtiön ominaispiirteisiin kuuluu se, että yhtiön kaikki 220 osakasta, Metsi yksi heistä, ovat Granlundilla töissä. Koko henkilökunta on tulospalkkauksen piirissä.
Nuorille osaajille vastuuta ja vapautta
”Granlundille olemme saaneet hankittua nuorta kyvykästä porukkaa. He ovat edeltäjiään monella tapaa fiksumpia: kansainvälisempiä, avarakatseisempia, ja he ovat eläneet tietoyhteiskunnassa koko ikänsä. On luonnollista, että he ovat nopeasti kasvaneet vastuullisiin tehtäviin ja asemiin.”
Nuoriin panostaminen näkyy myös yrityksen johdossa. Tuoreen organisaatiouudistuksen yhteydessä johtaja-nimikkeellä toimivien keski-ikä laski 20 prosenttia aiemmasta. Moni uusista johtajista on aikanaan tullut Granlundille harjoitteluun ja opinnäytetyötä tekemään.
”Vaikka kesäharjoittelun osalta ovat edessä haasteelliset ajat, yritämme pitää harjoittelijapoolimme vahvana, ettei tule samanlaista katkosta kuin koko alalle 1990-luvulla. Jos nyt mokaamme kesäduunien ja harjoittelupaikkojen tarjonnassa, seuraukset ovat todella kauaskantoiset.”
JUHA SALMI
Kuva: Jussi Helttunen
