Koronan siivittämä omakoti- ja mökkibuumi sekä matalat korot nostivat asuntorakentamisen viime vuonna ennätyslukemiin. Kaikkiaan aloitettiin yli 47 000 uuden asunnon rakentaminen.
Huipulta tullaan kuitenkin nopeasti alas, sillä esimerkiksi Rakennusteollisuus RT ennustaa asuntoaloitusten jäävän ensi vuonna alle 36 000 asuntoon. Se on edelleen suhteellisen korkea taso verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin.
Syitä asuntotuotannon alamäkeen on monia. Kiihtynyt inflaatio on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen ja nostanut korkoja. Tämä on hillinnyt merkittävästi kuluttajien asunnonostohaluja.
Asuntosijoittamisen kupla on puhjennut
Myös piensijoittajien kiinnostus asuntoja kohtaan on selvästi miedontunut. Voidaan perustellusti sanoa, että useita vuosia kestänyt asuntosijoituskupla on vihdoin puhjennut.
Laskussa ovat sekä vapaarahoitteinen tuotanto että ARA-asuntojen rakentaminen. Uusien hankkeiden aloittamista rajoittaa yleistä inflaatiokehitystä rajumpi nousu rakennusmateriaalien ja energian hinnoissa. Myös krooninen pula ammattityövoimasta jarruttaa asuntorakentamista.
Asuntomarkkinoiden hiipuminen näkyy myös tehtyjen asuntokauppojen määrässä. Kun viime vuonna tehtiin 57 000 vanhojen asuntojen kauppaa, Kiinteistömaailman tuoreen asuntobarometrin mukaan määrä jää tänä vuonna 50 000:een. Ensi vuonna mentäneen reilusti sen alle.
Omakotitalojen kauppa vähentyi lähes 20 prosenttia
Omakotikauppa kävi vuosina 2020-2021 tosi kuumana, mutta tänä vuonna on palattu vuoden 2019 tasolle. Maanmittauslaitoksen mukaan tammi-syyskuussa myytiin hiukan yli 7 000 omakotitaloa, mikä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna.
Muutoksen tuulia asuntomarkkinoille enteilee osaltaan se, että Stark Suomen kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista pitää energiatehokkuutta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä, kun he hankkivat asuntoa tai taloa. Energiakriisin vauhdittama muutos on ollut nopea ja kiihtynee entisestään lähivuosina.
JUHA SALMI
